Aihearkisto: Ruoka

Pudding glögikakku

Aaton aattona pistin haisemaan ja pyöräytin kolme kakkua! FASTilla on käynnissä Pudding -reseptikilpailu ja lunastin nyt lupaukseni ja kannoin omat korteni kekoon ja pimppasin oman pudding-piiraan näin joulun kunniaksi:

Pohja:
1 dl saksanpähkinöitä murskattuna
2 dl mantelijauhoa
2 dl cashewpähkinöitä murskattuna
½ dl hasselpähkinärouhetta
50 g kookosöljyä
1-2 tl piparkakkumaustetta

Täyte:
60 g FAST Pudding caramel
3 dl rasvatonta maitoa
6 liivatelehteä
300 g puolukoita
170 g kreikkalaista jogurttia
200 g maustamaton tuorejuusto, ’kevyt’
½ dl Bailey’s hazelnut

Pinta:
2 dl sokeritonta glögiä
3 liivatelehteä

  1. Kakun valmistamisen aloitus alkaa pohjasta, elikkäs murskataan pähkinät jollei ne jo ole muussia. Meilläpäin ei paljoa leivota mutta suu tuntuu napsaavan, siksipä piti käyttää tämmöistä kotikutoista kaulinta. Elikkä pähkinät pakastepussiin ja nuijimaa.
  2. Sulatetaan kookosöljy, sitä saattoi tulla vähän liikaa eli vähempikin riittää. Hujautetaan se ja piparkakkumauste pähkinämurskan joukkoon ja sekoitellaan. Olin pienessä päässäni ajatellut laittaa vielä kaakaojauhetta 3 rkl mutta se unohtui tuossa tohinassa. Paras ois myös irtopohjavuoka, mutta kattilat loppui keskesin niin lasivuoka sai kelvata. Painellaan seos tasaisesti vuoan pohjalle.
  3. Valmistetaan täyte: liivatelehdet likoamaan kylmään veteen, sulatetaan puolukat ja sörssätään (sekoitetaan joukkoon steviaa jos halutaan makeutta). Valmistetaan pudding eli ynnätään jauho + maito ja sekoitellaan. Valmiin puddingin sekaan tujautetaan kreikkalainen jogurtti ja maustamaton tuorejuusto, lopuksi puolukat ja sekoitetaan tasaiseksi.
  4. Joulun kunniaksi lämmitin ½ dl Bailey’sia, sekoitin liuenneet liivatelehdet siihen ja lisäsin lopuksi täytteen joukkoon. Kaadetaan täyte vuokaan pähkinämurskan päälle ja laitetaan jääkaappiin hyytymään.
  5. Kun täyte on hyytynyt, voidaan valmistaa kiille: laitetaan liivatelehdet taas kylmään veteen likoamaan ja lämmitetään 2 dl sokeritonta glögiä. Lisätään liivatelehdet kuumaan glögiin, annetaan jäähtyä hetki ennen kuin tujautetaan kakun päälle. Sitten piiras taas hyytymään, aina parempi kun yön yli.
  6. Nauti. Perheeni oli testiryhmä ja väittivät että oikein raikasta oli. Eivätkä he valehtele. :)

 

Ihmeidenteon aika!

Viimeiset viikot on meikämannelle aikaa jolloin tapahtuu. Painokin on tippunut ryminällä ja se tuntuu: viimevkon saldo oli 600 g, tänään on torstai ja se oli sunnuntaista -900 g. Olo on hyvä vaikkakin aika tyhjä, enää ei roiku ku nahka. :) Sen kunniaksi menin tänään huoltamaan itseäni eli laittamaan kynnet kuosiin ja annoin likkojen tehdä mulle _ansaitun_  jalkahoidon. Istuin tunnin hierovassa sohvassa ja lilluttelin jalkoja ammeessa. Sitten jalat raspattiin, kuorittiin, hierottiin ja varpaankynnet lakattiin. Yleensä olen tehnyt kaiken hupi-osan itse mutta kas kummaa, eihän se yhtä hyvältä tunnu kuin joku muu sen tekee. Nyt on varpaat niin vimpan päälle laitettuna että melkein sääli kun eivät tällä kertaa tursua kisakengistä yli, ois meinaan kelvannut esitellä!

Perus ranskalaisilla mennään

Nyt kun pikkujoulukausi on meneillään oon kuullut poikkeuksellisen paljon valitteluja ”harmi ku sä et saa syödä”. Toistan itseäni pahemman kerran, kun sanon että tämähän on oma valintani eikä sen takia mikään ’harmi’, sen sijaan nämä voivottelut alkaa enempi ottamaan pattiin. Eli älkää pliis säälikö :). Ei tunnu pahalta ja vaikka ehkä huonoa seuraa olenkin kun en jaksa puhua niin olkaa helpottuneita, säästytte paljolta. Keskiviikkona järjestin nääs jälleen melkoisen munafarssin, kun kiiruhdin bussiin (jota ei tullut) kananmunat kädessä ja voíla, Iso-Kuusela veti disney on ice ja 13/20 munaa rikki.

Mulla on viikon treenit jo plakkarissa eli nyt aloitan nautiskelun – täysillä. Onhan tätä jo odotettukin, kun ensiviikolla alkaa viimeistelyt. FASTilla on muuten käynnissä Pimp my Pudding -kilpailu. K&F -lehdessä olikin jo muutama aika herkullisen kuuloinen otos, eli meidän joulupöydästä löytyy kyllä glögikakkua S. I-K:n tyyliin.

Elämä on valintoja

Tänään oli varmaan paskin treeni ikinä. Itseasiassa koko viikon punttaukset on menny ihan persiilleen ja tänään meni kuppi nurin. Homman kruunasi se, että joku varasti mun sateenvarjon salilla! Senkin varas, jäät kyllä kiinni: se sattu olemaan mun isän firman nimeä kantava sontikka! Varo nahkaasi.. Niinhän se on ettei aina voi olla huippupäivä, oishan se pitänyt arvata kun aamulla kuuntelin vastaajasta oikeen mieltä ylistävän viestin: karaokelaulua mitälie klo 3.41. Tähän mennessä onkin menny ihmeen hyvin ni it’s about time. Varmaan aerobisen lisääntyminen ja niukentunut sapuska on tämän aiheuttanut mutta eiköhän me viikonloppuna olla taas balanssissa!

Mun on jo pitkään pitäny vastata yhteen lukijapostiin, jossa kysyttiin dietissä pitäytymisestä. Aikaisemminhan söin aikalailla just mitä halusin ”parempi euron juusto kun ei mitään” –mentaliteetilla. Minnan keikautettua ruokavalio ympäri, koko suhtautuminen ruokaan muuttui. Jos ennen haukkasin jotain silloin kun sattui olemaan nälkä, niin nykyään seuraan kelloa että koskas saan taas syödä. Vois sanoa että koko elämä pyörii syömisen ympärillä, ja varsinkin jos määrää & laatua on rajoitettu, sitä käy aika luovaksi!

 #1 Jos olet kantapään kautta –oppija, sanon että tee ensin ja opi sitten. Ei ehkä helpoin tie mutta taatusti tehokkain. Tuli taannoin testattua yhtä äärimmäistä keinoa: tiedätte Cantina Westin annokset.. Vedin itteni niin änkyräpinkeeksi että luulin kuolevani. Housujen nappi singahti ku yritin suoristaa selkäni ja kirjaimellisesti vyöryin taksiin koska käveleminenkin sattui. Tämä olotila on hyvä muistaa seuraavan kerran kun tekee mieli ribsejä. Sitä paitsi läski tulee tsiljoona kertaa helpommin kuin lähtee. Siinä sitten väännetään aerobista tuntitolkulla, eikä ole ketään muuta ketä osoittaa sormella kuin sinä itse. Jos kahdesta pahasta pitää valita, nälkä vai ähky, nälkä.

#2 Helpointa varmaan on, kun tyhjää kotoota ne jemma –nimiset paikat eikä pidä siellä mitään ylimääräistä. Omat heikot lenkit on hyvä tiedostaa, sen takia en ostakaan mitään kiusaksi. Kohta ei tee enää mielikään mitään herkkuja, mä en esim. suklaan puputtamista aloittanutkaan kun tiedän että sitten siitä tulee ongelma. Sitten voi kerskailla kuinka ei edes ole ollut mitään himoja. Espanjassakin kisojen jälkeen kävin kiinni pinaattiin ja parsaan hullun kiilto silmissä, mihinkäs se tiikeri raidoistaan vai kuinka??

#3 Itsensä huijaaminen. Olen aikaisemminkin kertonut kuinka hyvä oon tässä. Vegasissa käytiin kaupassa, jossa myytiin kaikennäköistä luomua ja muita erikoisuuksia. Minna kertoi kalorittomasta peanut butterista, ja täytyihän sen lisäksi ostaa kaloriton suklaadippi. Voi sitä pettymystä kun hotellilla upotin mansikan siihen ja kyllä oli pahaa. Kimmo sanoki et miten kuvittelit jonkun, jossa ei oo sokeria ja rasvaa (eikä yhtään mitään muuta ku lisäaineita) olevan hyvää. En tosissaan tiedä? Olin jo jättää purnukat sinne, mutta tulinkin toisiin aatoksiin jos ne vaikka alkaiskin kummasti maistumaan..

Mulla toimii parhaiten todella tylsä ruokavalio, jossa kaikki on ns. kielletty. Rakastan pähkinöitä eikä mulle voi antaa yhtään erivapauksia, esim. yhellä aterialla 10 mantelia. Ei nimittäin jää siihen 10 manteliin ni on parempi että poistetaan kokonaan. Nyt jos pähkinänhimo iskee, lipasen tuota kaloritonta pähkinävoita ni himot on tiessään, eli siihen tarkoitukseen on oikein toimivaa! Samaten vähän tuon maidon kanssa läträys. Jos sitä ”saa” käyttää, ni juon kahvia non-stoppina.

#4 Tee ruoat valmiiksi, älä niin kuin minä tänään ja tule nälkäisenä kotiin mielessä vain kuuma sauna ja pehmeät lakanat, sitten keksit että viikonlopun sapuskat tulee laittaa ja jääkaappi on tyhjä. Ei auta kuin lähteä kauppaan. Kokkaus & pakkaus ottaa muutaman tunnin, mutta kiität itseäsi myöhemmin kun ei tarvitse kikkailla.

#5 Juo vettä. Opettele erottamaan nälkä ja jano. Jos se nälän tunne meniskin ohi juomalla? Mun on pakko kiikuttaa aina vähintään litran pulloa mukana, koska jos se on pienempi, en juo koska yritän säästellä sen takia ettei tarvitse olla täyttämässä kokoaikaa, nyt kuluu semmoi 6 litraa päivässä. Aluksi se ottaa aikansa koska kusella ravaaminen on raivostuttavaa, mutta kuten aikaisemminkin todettu, kaikkeen tottuu.

 

Viimehetken viimeistelyt

Mulla ei meinaa ollenkaan mahtua kaaliin että tänä sunnuntaina kisataan. Olen kyllä aloittanut valmistelevat toimenpiteet eli ihoa ollaan kuorittu ja rasvaa lutattu, kynnet laitettu, tankkaus aloitettu ja tänään vedetään vielä kaljuksi. Minä tykkään, että kisat on muualla kuin kotikaupungissa, niin on helpompi virittäytyä hotellissa asianmukaiseen tunnelmaan.

Jaan Umpun kaa huoneen, en malta oottaa ja ei varmaa Umpskaa:)))

Tässä loppua kohti mennessä on niin paljon asioita hoidettavana, että on täytynyt tehdä vähän muutoksia aikatauluihin. Niinpä olen eilen ja tänään aamulenkin jälkeen heittänyt eläkeläissalit siihen päälle ja klo 9 mennessä on päivän treenit tehty. Ihan tavaksi en varmaan kuitenkaan ota, leukoja reviteltiin siihen malliin ettei arvatenkaan ihan liukkaimmilla oltu.

Aika monelta kilpailijalta taidetaan kysyä mitä aiot syödä kisojen jälkeen. Viime vuonna mua huus ihan kaikki mahdollinen kaupan hyllyiltä ja kisakassissa olikin sellanen määrä mättöä että niillä olis voinu ruokkia puol Afrikkaa. Keväällä taas tiesin että dieetti toimii, kun mulle tuli käsittämättömät himot suolakurkkuun. Minähän en siis voi sietää suolakurkkua, pelkkä haju saa mut kakomaan ja närpin sen pois kaikesta missä sitä on. Koska tänään olen löytänyt uuden lempiruuan ja se on banaani, niin mulla on mielessä vaan yks kombo: lasi punkkua ja juustolautanen.. Mutta nyt kun on ollu illat aikaa puuhastella, eilen kokkasin ja pakkasin koko viikonlopun sapuskat ja kun kert oikein laitoin hihat heilumaan, päätin leipoa keksini itse:

Maapähkinä-kaurakeksit

1 rkl Steviaa
1 omena raastettuna (n. 1 dl)
1½ dl maapähkinävoita
1½ dl Gaspari Myofusion Peanut Butter
1 dl murskattua saksanpähkinää
1 dl mantelijauhoja
1 tl leivinjauhetta
¼ tl merisuolaa
1 rkl kanelia
1 dl kaurahiutaleita

  1. Hommahan etenee niin, että ensin tujautetaan uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Laitetaan leivinpaperi pellille ja itse ”voitelin” sen vielä Keiju vuokasprayllä.
  2. Sitten raastetaan omppu. Mulla sattui olemaan omasta puusta noukittu, niin se oli kooltaan aika pieni ja valmista raastetta tuli 1 desi. Lisätään aito maapähkinävoi raasteen joukkoon ja sekoitellaan.
  3. Sekoitetaan kuivat aineet keskenään ja heitetään maapähkinä-omenaseokseen.
  4. Sekoitellaan. Tulee aika jämyä taikinaa, niin joukkoon voi lisätä tilkan vettä.
  5. Nostetaan lusikoilla nokareita pellille ja paistetaan n. 10 min.

Sådär! S. Iso-Kuuselan jalo taidonnäyte. Vielä en osaa sanoa onko nannaa vai tosi nannaa, mutta sen osaan sanoa että täällä alkaa pikkuhiljaa puntit tutiseen ja silmissä sumeneen.

Tie vatsaan käy suun kautta

Syömisellä on tässä hommassa aika iso rooli. Ruokavalioni on erittäin tehokas kaikessa yksinkertaisuudessaan parsaa ja lihaa. ”Yllättäen” mulla on siis aina samat pöperöt, mutta kerronpa teille jotain: mä en kyllästy parsakaaliin koskaan. Itse asiassa jos oikein tarkkaan mietin, niin en tiedä mitään parempaa kuin uunilohi, parsa, tuore pinaatti ja salaatti. Haastavinta tässä on ehkä se, että tosiaan näkee sen vaivan valmistaa omat sapuskat ja kuljettaa ne vielä mukanaan.

En ole ikinä ollut nirso minkään ruuan suhteen enkä ole koskaan tarvinnut kermakastikkeita ruoan alas-saamiseen. Mikään top chef en ole (vaikkakin lähellä), mutta kyllä dieettiruuastakin saa maistuvaa ja mulla on tähän pari taikakeinoa:

1. Suola (kyllä vain!)
2. Mustapippuri/sitruunapippuri
3. Chili, toimii tuoreena ja kuivana
4. Tuore inkivääri
5. Sinapinsiemenet
6. Cayennepippuri.

Varsinkin viimeiseksi mainitun käyttö kannattaa aloittaa varovasti. Itse sain ensimmäisellä kerralla rytmihäiriöitä, tuli hiki, silmät vuos ja räkä valu, eikä vedenjuonti ei ole koskaan ollut niin helppoa. Nyt tungenkin sitä kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan, tuntuupahan että ainakin joku osa tässäkin aineenvaihdunnassa toimii. Lisäksi oon erittäin hyvä huijaamaan itteeni, eli asettelen pöperöt eri tavalla lautaselle ni jo vain! Tuntuu taas  vaihtelulta.

Sama setti, eri metodit.

Mullakin on heikkouteni ja se on keksit ja kakut. Eikä mitkään täytekakut vaan mitä mutaisampi sitä parempi, toisin sanoen taikina. Nyt olen tietenkin hillinnyt itseni, mutta kikkailin toissailtana ’korvaavan tuotteen’, nimittäin brownie Iso-Kuuselan tapaan:

– 25 g Gaspari Nutrition MyoFusion Cinnamon roll
– Ripaus kanelia ja tilkka vettä.

Tämä on niinkin yksinkertainen, että sekoita ainekset kipossa, sörsselin pitäisi olla aika paksua ja hujauta mikroon. Tätä kannattaa vahdata silmä kovana ettei käy niin, että sotku paisuu yli äyräiden. Valmis brownie on paksua vaahtoa ja jäähtyessään siitä tulee kakkumaista. Maistuu taivaalliselta ja oikeesti tuntuu siltä että söisikin jotain.

Niinhän se on, että kaikkeen tottuu. Aloittaminen on vain vaikeinta.