Lepo siellä kevennys täällä

Kun joskus on sellaisia päivä, että olisi parempi ettei heräisi, niin toissapäiväinen oli eittämättä yksi niistä. Lähdin Lulun kanssa aamupissalle ja takasin tullessa huomasin jääneeni lukkojen taakse. Kerta se on ensimmäinenkin kohdallani! Tottakai Soneran verkko kaatui juuri tänä Jeesuksen päivänä, niin en saanut soitettua huoltomiestäkään hätiin. Oli sentäs bussilippu takin taskussa, joten lähdin koiruuden kanssa suuntaamaan kohti konttoria. Eläimiähän ei kiinteistöön saisi viedä ja mun salakuljetussuunnitelmat meni puihin siltä istumalta, kun en voinut rikostoverille soittaa. Tällä kertaa krokotiilin kyynel vahtimestarille riitti ja sain netin kautta soitettua äidille, että yrittää saada huoltomiestä kiinni. Onneksi oon jemmannut kaappiini FASTin puddingia ja Coconut water + proteinia niin ei tarvinnut nälkään kuolla ja lakupekkaa irtosi säälistä. Astianpesukoneen asennus oli sovittu myös samalle päivälle ja oli tekemistä että sain kaiken puliveivattua. Asentaja olikin vähän puheliaampaa sorttia ja sanoki puhelimessa että oottele siellä rauhassa nyt vaan, niin sedät tulee hätiin..  Aivan, ens kerralla avaimet kaulaan lapselle.

Koska sniiduilu on yksi ärsyttävä tapani, en raskinut ostaa kotisalilleni korttia, kun kaksi viikkoa kuukaudesta jäisi joululoman takia käyttämättä. Tämä siis johti siihen, että jouduin käymään vieraissa ja päädyin yhden ketjusalin asiakkaaksi siksi aikaa, kun kerta halvalla irtosi. Ajattelin että kyllä sitä nyt saa nykästyä hien pintaan missä vaan ja kaksi viikkoa menee vaikka vihellellen. Vieraassa ympäristössä sitä menee hetki kun paikantaa tarjonnan ja kauhukseni huomaan käyttäytyväni ko. salilla kuin mikäkin idiootti tajutessani tilanteen vaativuuden eli vakavat puutteet: ei auttanut kuin soveltaa. Olen kohta onneksi menossa taas näöntarkastukseen, sillä epäusko väänsi naaman sellaseen irvistykseen ettei taljakaan meinannut vierestä löytyä. Siinä vaiheessa kun iPodista tuli Joonaksen aka Skandaalin ’Tapa mut’, en voinu ku nauraa mitä hemmettiä täällä teen (kovasti näytän kyllä jotain tusaavan, mikäli hien erityksestä voi jotain päätellä).

Maanantaina menin extempore Even pyynnöstä raakasuklaan valmistuskurssille. Piti hölöttää niin kovasti että alkuvalmistelut meni pikkusen puihin keskittymisen herpaantuessa. Ja lopputulos oli aika tuhtia tavaraa, mutta lupailivat kyllä ettei mene kylkiin..;) Sieltä kotia hipsiessä vasten kasvoja iski tämän syksyn myrsky ja sontikka hajosi siinä rytäkässä ja kyllä taas kirosin Suomen säätä. Onneksi ei tarvi täällä enää kuin muutama tunti kärvistellä, sillä huomen aamulla lähden kukon paukun aikaan merten yli. 8 vuoden jälkeen onkin aika tehdä paluu:

426 (360x270) (2)

652On kaksi paskalaitosta ja ne on Kela ja Verotoimisto. Sieltä yleensä kun tulee postia niin voi olla varma että päivä on pilalla. Viime vuonna olin kuitenkin antanut avokädellä valtiolle halpaa lainaa, joten nyt pääsen kunnolla nautiskelemaan. On ollut aikamoinen syksy, olihan sekin elettävä. Nyt virittäydyn lomamoodiin ja ei tässä mitään enää kannata nukkua kun kaikki on pakkaamatta, kuorsataan sitten koneessa – ja reteesti. Rauhaisaa joulua ja uutta vuotta! Palataan ensi vuonna, mikäli palataan. Adjö<3