Avainsana-arkisto: fitnesstukku

2016 Wrap Up

Kas niin siinä kävi, ettei joulumuisteloa herunut tänä vuonna. Pahoittelut siitä, vaikka tuskin kukaan jäi kaipaamaankaan. Se yksinkertaisesti unohtui, vaikkei Jouluna sen kummempaa tekemistä ollutkaan – vietin sen parhaassa seurassa nautiskellen & nukkuen. Kyllä pukki tietää mitä meikämanne on vailla ja sainkin varsin konkreettisesti arkeani helpottavan kuivausrummun! Pyykinpesusta tuli just herkkua, en nimittäin osaa justiinsa sanoa mitään parempaa, kuin lämpimien sukkien laittaminen jalkaan aamulla.

Mitä on mahtunut vuoteen 2016? 

Ensimmäinen kisavapaa vuoteni sitten 2011 ja voin kertoa sen olleen paikallaan. Aika on mennyt kuin siivillä ja sikäli ”ikäväkseni” joudun taas todeta, etten ehkä ole käyttänyt aikaani ns. optimaaliseen kehityksen saamiseen, jos mennään kaikkien tieteen sääntöjen mukaan. 27:ään (ja puoleen) ikävuoteen mennessä olen oivaltanut, että elämässä kannattaa tehdä sellaisia asioita, jotka tuottaa sinulle nautintoa, kaikki muu hoituu sitten itsestään. Tällä hetkellä musta on aidosti ihanaa vanheta (mikä ikäkriisi?), koska mun elämä vaan paranee vuosi vuodelta ja tiedän, että se muuttuu vaan mageemmaksi. Tällä hetkellä mennään kohti kevään Fitness Classicia ja luotto itseeni on kova; doubt me, hate me, youre the inspiration I need.

suvi1

Heti alkuvuodesta lähdin Minnan mukaan Columbukseen huoltamaan tätä Arnold Classiciin ja madame oli vetänyt itsensä sellaiseen minttiin, mitä en aiemmin läheltä ole nähnytkään, ja on toiminut mulle tänä vuonna sellaisena motivaattorina että oksat pois. Toukokuussa lähdettii Puerto Ricoon, missä Milla ja Tiina oli jo odottelemassa. Nämä kotkottimien reissut on niin hauskoja, toivottavasti luvassa on paljon lisää sillä olen mukana kuin peräpukama, mikäli pörssi vaan kestää!

suvi11

suvi111

Nuorena vietettiin lähes joka viikonloppu ja kesä landella, mutta tämän elämäni parhaan  Juhannuksen myötä vasta opin arvostamaan, kuinka makee juttu se on. Johtui varmasti seurasta ja siitä, että säät oli kohdillaan. Pikku Lulu saa mut ihan itkemään ja mietinkin, miksi olen laittanut itseni tilanteeseen, jossa kiinnyn tähän niin että pelkään kuollakseni jos sille sattuu jotain. Läheltä liippasi kesällä, mutta kohdun poistolla siitä selvittiin.

suvi1114

Rufuksestani näin parhaan kunnon tänä vuonna, mitä koskaan. Olen jo pari kertaa uhonnut, etten huolla häntä enää koskaan, mutta niin vaan ne puheet pyörretään ja ymmärrän häntäkin entistä paremmin. Kuuden kisan kausi päättyi Itsenäisyyspäivän tienoilla Milanoon. Ensimmäistä kertaa Italiassa eikä tullut pizzaa, pastaa tai aitoa gelatoa maistettua, mutta ei ne mihinkään katoa.

suvi1117

Huomenna on tarkoitus lähteä Tampereelle uuden vuoden viettoon ja tottakai Leivoksille yökylään (siellä on meille oma huone, myös Lullerolle oma huone). Osaltani se sujuu varsin rauhallisissa tunnelmissa (luvassa ei viskikännejä), sillä silavatalkoot on pahasti kesken vaikka ensimmäinen kymppi onkin raavittu pois. Homma etenee, kun taakka kevenee. Suuri kiitos mukanaolosta myös sponsoreilleni Fitnesstukulle ja Puhdas+ Capsille!

suvi1113

Ensi vuosi tulee olemaan osaltani paljon juhlien järjestämistä, mikä parasta vielä itselleen. Häävalmistelut alkaa tosissaan, vaikka tyylilleni uskollisena pakollisen pahan eli olennaiset asiat on päätetty, nimittäin päivämäärä, juhlapaikka ja kirkkokin on varattu. Valiojoukko on valjastettu eli homma on hyvissä käsissä<3.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, haluan toivottaa kaikille Hyvää Uutta Vuotta 2017, olkoot se entistä parempi!

suvi1111

 

And the winner is..

Nyt ehdin jo saamaan kyselyn Fitnesstukun yllätyspakkauksen voittajasta, että koska tulokset julkaistaan. Piti julkistaa jo eilen, mutta sitten kävi niin, että palauttaessani painokiekkoa paikalleen, kalautin kalloni kehikkoon niin, että aivan jäätävä paine otsalohkossa koko treenin ajan huipentui kotiin päästessä pahaan oloon, eli piti passata. Parhaimman kampaajan vinkkaajalle lupasin sitten yllätyspaketin, mutten tietenkään ole pystynyt kaikkia paikkoja mitenkään testaamaan, joten arvoin palkinnon kaikkien vinkin lähettäjien kesken ja onni suosi nyt Sara K:a, hänelle on ilmoitettu henkilökohtaisesti Facebookin kautta. Nyt olen käynyt värinpoistossa ja kiitoksena väri on vaihtunut my little pony –turkoosiin, mutta tämän kanssa pystyy jo elämään. Vielä ei mennyt henkilökemiat ykkösellä maaliin (työn jäljessä ei mitään moitittavaa, sillä en valkoista odottanutkaan) ja jatkan kierrosta heti, kun taas uskaltaa (vaikkei se piiska varmaan hengitäkään, niin kovin montaa käsittelyä en uskalla tehdä liian tiuhaan). Onneksi on nyt liuta mistä valita, iso kiitos kaikille vinkin antaneille! Parastahan tässä on vielä se, että jos nyt menee suoraan sanottuna vituiksi niin tiedän kenen kurkkuun käyn. <3

oikein luonnistu

Omien sanojen takana pitää pystyä seisomaan ja olenkin koonnut pussukkaan nyt sitten omat suosikkini ja vähän muuta päälle. Makuasioista ei onneksi koskaan voi kiistellä ja siksi mukana on nyt Whey-80 maultaan caramel latte, koska vain suomalaiset on niin helkkarin tylsiä, että imevät vain mansikkaa, suklaata ja ehkä vaniljaa. Ei edes niin eksoottiset, rutosti paremman makuiset herat usein märkänee kauppojen hyllyille, mutta onneksi täältä löytyy useampia vaihtoehtoja perus pieruheran sijaan.

DSC05295

Sitten oli BCAA:n vaikea valinta kahden suosikkimakuni kesken, eli Star Nutritionin tropical mango vai strawberry passion?! Valehtelematta parasta mitä olen juonut ja sekoittuu pulloon helposti.

Jotta näitä jauheita pystyy nauttimaan niin totta kai shaker, sponsori t-paita ja pussukka, joka on osoittautunut helkkarin käytännölliseksi! Tänne menee vakiovarustus eli juomapullo, versat, rannesiteet, vyö ja tarvittaessa vaihtokengät, eikä tarvitse naarata koko kassia perässä saati tukkia väyliä sillä. Joka kerta käsissä on siis muutakin kuin vesitonkka ja kaapin avain, niin pysyypähän tallessa. Eikä ole mikä tahansa ”kenkäpussi”, sillä sivussa on näppärä vetoketju puhelimelle, avaimille, rahalle yms. elintärkeälle. Aina ei ole takissa vetoketjullisia taskuja tai tilaa vesipullolle, niin tässä ratkaisu kun päätätte hönkäistä kevyen lenkin Jätkäsaari – Merisatamanranta – Mattolaituri – Olympiaterminaali – Pohjoisranta / Kruunuhaka – Kaisaniemi – Hakaniemi – Töölönlahti – Hietsu – Jätkäsaari (n. 13,5 km btw (iPhonen mukaan) ja Helsingin parhaat maisemat).

Oma musiikki on itselleni ehdoton, sillä usein salien tarjonta ei sovi omien mieltymyksieni kanssa. Menin sitten viime syksynä ostamaan itselleni uuden iPod touchin ja niin kehutut Dr Dren nappikuulokkeet. Vihaan altistaa itseäni kriiseille ja niitähän on tässä riittänyt, kun jumakauta 200 €:n kuulokkeet on hajonnu jo kahdesti vuoden sisään! Kerrottakoon vielä, että niitä ei noin vain käydä vaihtamassa uusiin, kun ylittävät tietyn hintaluokan, jolloin ne on toimitettava Apple huoltoon, jossa taas arvioidaan meneekö takuun piikkiin. Ensimmäisen kerran nappiosa lohkesi ja jäi killumaan johdon pätkästä ja nyt kuulokkeet eivät enää lataudu. No takuuseen pitäisi mennä, mutta mua ärsyttää tällainen ylimääräinen sohlaus enkä siis ole saanut revittyä aikaa erilliselle huoltokeikalle. Enkä voi edes äänenlaadun yms. puolesta puhua, sillä päästivät kohtuu paljon taustahälyä läpi. Tulipa sekin testattua, että valkoiset kuulokkeet eivät ole hyvä valinta naiselle, sillä ne on nyt ihan meikissä ja sekin kohtuu ällöttävän näköistä.

Nyt sitten tein nerokkaan liikun ja tilasin uudet Monster ROC Sport Superslim -langattomat sporttikuulokkeet (-30 % tarjouksessa). Nämä Monsterin napit toimii kuin korvatulppa, eli uppoo hyvin ja blokkaa kaikki muut hälyt, eikä tarvitse altistaa itseään kanssatreenaajan huudolle. Napit pysyvät korvissa vaikka päällä seisoisit ja lupausten mukaan ovat hienkestävät, mikä tapauksessani on ratkaisevan tärkeää. Langattomuuden ansiosta voi bluetoothilla yhdistää mihin lystää ja äänenlaatu on priimaa.

DSC05301

Akkua en ole vielä edes ennättänyt käryttää loppuun, vaikka ovat päässäni päällä työmatkat ja treenin ajan, eli noin 2,5 h/pv. Sen verran kehotan kuitenkin tarkkailemaan ympäristöä, ettet kävele auton alle tai putoa satama-altaaseen, sillä et todellakaan kuule mitä ympärilläsi tapahtuu.

All good everything!

Loppu se ruikutus

Aminohappoja, ateriankorvikkeita, laadukasta proteiinia.. Rasvanpolttajia, tehonlisääjiä, elintarvikkeita.. Treenivarusteita, -välineitä ja -tarvikkeita, mitä puuttuu? Hoida infra kuntoon! Kun tilaat Fitnesstukulta 50 €:n arvosta, saat 10 € ostosten loppusummasta pois koodilla SUVI. Kampanja on voimassa 3. – 18.7.2016 klo 10.00 asti, joten älä jahkaile. Loppasuiden kannattaa vähintäänkin tilata kunnon kanisteri, niin riittää se intra koko treenin ajan eikä tarvitse pulloa vähän väliä käydä täyttelemässä. Yleisimmissä shakereissa on se haittapuoli, että saattaa sekottua omat soosit kanssatreenaajan kanssa, kuten minulle kävi taannoin Tampesterissa: nappasin shakerin lattialta ja hörppäsin iloisesti ja totesin että hyi saatana. Ei estänyt jatkamasta treeniä ja pullon omistaja tuli perässä ja sanoi, että nyt taisi mennä sekaisin..

Kun ei muuta osaa.. niin hauis

Kun ei muuta osaa.. niin hauis

Mieli on ollut matalalla kuin matelijan mahanahka syystä että olen huolissani ystävästäni Lulusta. Viime perjantaisen kontrollikäynnin jälkeen ei ollut syytä tuulettaa että tulehdus olisi ainakaan parempaan päin, vaikka yleinen vointi näyttäisi kovasti kohenneen. Taidan unohtaa mahdollisen äkkilähdön, sillä vakuutustahan en ole hommannut niin katsotaan kuinka monta keilaa palaa.. Lullersin ollessa pentu ajattelin, etten suostu tuollaisia summia pulittamaan vuodessa ja jos jotain sattuu, niin revin fyfyt vaikka selkänahasta. Kuorintaan ei nyt kuitenkaan ole onneksi vielä tarvinnut ryhtyä ja jos yhtään lohduttaa, niin en ole päässyt edes puoleen väliin sitä summaa, mitä olisin tähän mennessä pulittanut erinäisiä vakuutusmaksuja. Pääasia että pikku kilkkana tulee kuntoon!

Jos yllämainittua tapausta ei lasketa, niin kuuluu oikein hyvää. Mulla on valitettava taipumus vaipua aika ajoin hetkelliseen synkkyyteen, jossa en luota itseeni sitten lainkaan ja nyt on aika taas pistää ruikutukselle stoppi. Turhaan tässä haaskaa elämää yhtään enempää, nimittäin jos nyt jätän asioita puolitiehen, oon pomminvarma, että tuun katumaan kuinka jotain jäi tekemättä. Parempi siemen syöksyssä kuin kymmenen pussissa.

Pihvi & BJ

”Jonkun on aina uhrauduttava”, sanoi Minna kun pisti mut ties milloin mihinkin liemeen. Kyllä, yksi kaikkien puolesta ja tänään on hyvät naiset se päivä, kun täytyy ns. hoitaa homma kotiin. Ihmettelen, etten kuullut mitään hehkutusta edes radiosta tänään. Itse olen ollut taas kuin uusi ihminen sillä elämälläni on taas suunta! Saas nähdä kauanko vire pysyy yllä, mieli meinaa on valitettavasti niin häilyväinen, mutta nautitaan siitä niin kauan kuin se kestää ja laskelmieni mukaan ainakin kesäkuulle. Jahka minulla on myös kotipuolessa lepyteltävää. :)

Mites sitten taplataan kaukosuhteen haasteet? Meillähän meni niin, että alkuunsa eri paikkakunnilla asuminen oli itse asiassa parempi kuin hyvä juttu juuri tämän erikoislaatuisen luonteeni vuoksi; täytyi olla omaa aikaa ja ennen kaikkea tunne, että pärjää yksinkin. Pomarkun Ridge pyysi mua ulos ja ensiksi suostuin, mutta kun h-hetki lähestyi niin iski pupu pöksyyn ja ilmoitin ettei tästä tule nyt mitään, koska olet aivan liian hyvännäköinen mulle (ja näin jälkeenpäin analysoituna-anaalisoituna hän on kuulemma muuten hyvin mun aivoituksia lukenut pois lukien viimeisin, jota ei vielä ole tähänkään päivään mennessä ymmärtänyt). Ja niin siinä kävi että ymmärsin tehneeni perustavanlaatuisen virheen, tulin katumapäälle ja kysyinkin, että menikö se juna jo. Ja loppu on historiaa. Äiti kun sai kuulla (jälkikäteen sekin), tuli että kyllä oot lapskulta pölvästi, hyvä pitää ottaa vastaan silloin kun on tullakseen ja nyt on helppo myöntää että äiskä oli taas kerran oikeessa. :)

Se, kun näkee toista nippanappa kerta viikkoon, niin silloin saa ko. henkilöstä kyllä aina parhaimmat puolet ja jollain ilveellä sitä hurmasin toisen täysin, kun se on koukussa. Sitä paitsi on facetimet sun muut herkut. Viikolla on tullut yksinään potkittua kiviä suljettujen seinien sisällä, kukaan ei ollut näkemässä eikä kuulemassa niin onnistuin säilyttämään rauhallisuuden tyyssijan vaikutelman, joka myöhemmin kait rikkoutui muutettuamme yhteen. Nyt jos otan kuumaa, niin Sean tietää, että välillä mun täytyy vähän pihistä eikä liity siihen mitenkään (paitsi kerran, mutta opin siitäkin että täytynee artikuloida paremmin). Kun oltiin yhtä aikaa dieetillä oikeen hieroin käsiä yhteen että saataisko me eka kahakka aikaiseksi, mutta sain vastaukseksi vain että ”sä voit tapella ihan keskenäs”. Kait mitä yritän tässä sanoa, on että parempaa en varmasti tule ikinä saamaan ja pitäisi olla kiitollinen, niin kuin olenkin<3. Sen kunniaksi herra voi itse paistaa itse ostaman pihvinsä.

210

*Jaani, Sean, Jean, Rufus, Ruffe, Inki.. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Nyt tänä tulevana lauantaina, 19.3., olemmekin Inkiläisen kanssa yksissä tuumin Fitnesstukun Helsingin myymälässä, Lönnrotinkatu 19, klo 11 – 16. Tarjolla on ennen kaikkea maistiaisia (patukkaa, proteiinisipsejä ja juomaa) ja saa tulla kynäilemään, eritoten Jaani tykkää kun siltä kysellään. :) Tuhannen taalan paikka, be there!

 

Älä vain ole. Ole jotakin.

Sain eilen taas jonkun hepulin, että en tee tarpeeksi asioita itseäni varten ja mun elämä on tällä hetkellä jotain päämäärätöntä haahuilua. (Siltä näytti toissapäiväinen treenikin, kun ei sujunut sitten millään ja säädin enemmän kuin laki sallii. Sitten kun olin jo tehnyt itsestäni täysin pellen, totesin että pitäisi suosiolla antaa ammattilaisten hoitaa nämä kuntoilut. Varsinki ku smyygailin Bettina Gräsbeckiä siinä samalla joka näytti niin törkeen hyvältä aijettä!)

image004

Tänään on muuten vielä viimeistä päivää StarNutritionin maukkaat herat huikeessa tarjouksessa, hae omasi tästä.

Vajaa viikko siis Suomessa ja jo masentaa. Olen huomannut, että mulla on pakko olla jokin selvä päämäärä, oli se sitten päivämäärä tai muuta mitattavaa, sillä muutoin ei kupoli kestä. Pitää olla määrätietoista työskentelyä, täsmällisyyttä, osatavoitteita, toimivia keinoja, aikatauluja, oikeita resurssointeja ja konkreettisia tekoja ylipäätänsä. Arkielämässä sitä usein sanoo haaveille, että ne eivät voi toteutua ja sillä viisiin sitä jättää käyttämättä valtavat mahdollisuudet, joita liian suurelta ja tavoittamattomalta tuntuvassa unelmassa on. Suuri oivallukseni tänään: unelmat tarvitsevat toteutuakseen tavoitteita ja tavoitteet unelmia, kumpikin on yksinään liian vähän, eikä pelkkä unelma tai irrallinen tavoite riitä yksin myöskään motivaation lähteeksi. Päinvastoin, tavoittamattomalta tuntuva haavekuva voi saada jopa arjen tuntumaan tavallistakin latteammalta lisätessään kuilua todellisuuden ja toivetilan välillä. Tähän on olemassa ratkaisu ja siinä syynätään konkreettiset tavoitteet ja tarkkaan – missä on mennyt minulla metsään.

Kun tässä nyt suunnittelen mitä haluan, on opittu, että myönteinen muotoilu on erittäin tärkeää – onhan fokus oltava oikea heti alusta pitäen. Jos mielikuvat suuntaa tavoitteen kannalta vääriin asioihin, hukataan aikaa ja energiaa. Esim. jos työssään ajattelee, että on karmea kiire ja liikaa asioita hoidettavana, suuntautuu huomio vain kelloon, ajan vähyyteen ja asioiden hankaluuteen. Yritä siinä sitten löytää ratkaisua, kun vaihtoehdot leviää kuin kaljalasti osuuskaupan rappusille.

Hauskaa miten keskustelut yleensä johtaa kuitenkin hämmästyttävän usein tilanteeseen, jossa asianomainen itse ehdottaa lähes samanlaisia asioita kuin mitä hänelle oli yritetty huonolla menestyksellä väkisin tarjota. Ajattelin aloittaa dietin huomenna, kärsii sitten Karibialla lekotella.

suvi