Avainsana-arkisto: jätkäsaari

Pojasta paja paranee

Rauhallista Pääsiäisen aikaa vaan kaikille! Itselläni on sujunut tähän asti oikein mukavasti, sillä olen saanut nukuttua reilusti yli 9 h yöunia ja on voinut herätä ilman kelloa, mikä on harvinaista herkkua. Nyt kun meillä on näin pyhinä enemmänkin aikaa viettää yhdessä pois lukien aamu viiden lenkki arkisin, ollaan käyty jo tekemässä mahaa ja nyt vietetään kuuluisaa sohva-aikaa (katsotaan ja kuunnellaan Jaguar F-typeä:)) ennen päivän toista treeniä.

Alkaa Rufuskin olla kohtuu siro jo

Alkaa Rufuskin olla kohtuu siro jo

Tuttu ja turvallinen on monille mukavuus ja muutoksesta kumpuaa useimmiten hillitön vastarinta. Suomalaiset on varsinkin hyvin tyypillisiä tässä asiassa – vastustetaan vastustamisen vuoksi. Tuli mieleen Jätkäsaareen rakenteilla oleva Clarion-hotelli, josta tulee nyt 16. Kerroksinen suunnitteilla olleen 33. kerroksisen sijaan. Tämä kaatui siis kaupunginvaltuuston äänestyksessä yhdellä äänellä, ja kysynpä vaan miksi? Varjostiko se jotakuta? Pilaa kaupungin yleisilmeen? Olen ehkä vähän yksinkertainen, sillä en kerta kaikkiaan ymmärrä. Mun matematiikan mukaan puolet korkeampi rakennus olisi jo vaatinut esimerkiksi puolet enemmän kerrossiivoojiakin.. Clarion muuten järjesti Kiirastorstaina pääsiäismunajahdin, jossa 50 kultamunaa piilotettiin ympäri Jätkäsaarta ja jokainen sisälsi jotain palkintoja. Hieno tapa liikuttaa ihmisiä, sillä enpä ole muina aamuina katsellut, kun ihmiset juoksee 5.50 alkaen ja varmaan paljon aikaisemminkin, munajahtiin. Itselleni ei tuolloin munaa herunut, mutta heti kun tötterö on pystyssä, voinee minut löytää joka perjantai töiden jälkeen skybaarista kahvilta.

Tutun ja turvallisen ymmärrän siinä mielessä, että itselläni esimerkiksi vieraalla salilla treenaaminen aiheuttaa sen, että pyörin kuin pieru nahkahousuissa, sillä ”kaikki on hukassa”. En oikein ikinä saa kiinni siitä mitä piti tehdä tai ajatus harhailee uutuuden viehätyksestä ja pelosta, että joku käy vaikka kääntämässä matkalaukut jumppasalista (kröhöm). Pikkuhiljaa viime syksyn puolella ja vuoden vaihteen jälkeen näköjään pysyvästi siirryin Ruoholahden Mayor’sille ja nyt, kun pieni alkukankeus alkaa pikkuhiljaa hellittää, voin kertoa, että paikka on ihana. Ensi kosketuksen taisin ottaa v. 2010 ja siihen nähden laitteita ja neliöitä on tullut rutosti lisää.

DSC04820

Ei vain se, että mökki on auki avainlätkällä klo 6 – 23, sijainti sattuu olemaan alle 1,5 km kotioveltani, hinta on kohtuullinen, salia kehitetään kokoajan kenen tahansa huippu-urheilijan tai vähemmän huippu-urheilijan tarpeisiin sopivaksi, on myöskin ihmiset jotka luovat ilmapiirin (ja se on paljon sanottu näin sisäänpäin kääntyneeltä ja hitaasti lämpenevältä ihmiseltä, joka epäilee kaikkea muuta paitsi omaa perhettään). Nyt varsinkin, kun kuulokkeeni hajosi, olen altistunut kaikennäköiselle erikoisasialle, mutta niin se vaan on, että you never walk out of the gym and say, ’I shouldn’t have gone.’ Kiitos!

DSC04822

Tuli samalla testattua kameran asetuksia

DSC04825

Tätä me Retu tehtiin!