Aihearkisto: Yleinen

Napa kohti selkärankaa

Mulla on ollut loistoviikko lukuun ottamatta tiistaita. Väitän Rovaniemen reissun piiputtaneen kuitenkin sen verran, että väsymys alkoi tehdä temput. Keskiviikkona pidin lepopäivän salilta ja menin kotiin vetämään muutaman tunnin päivätirsat. Johan alkoi kulkemaan! Ja kulkee edelleen: unohdin kanat uuniin ja käryhän siinä kävi.

Sain muutama viikko takaperin uuden ohjelman ja varsinkin jalkaosasto oli sitä luokkaa että ekassa treenissä koin kuoleman olevan lähellä. Nyt alkaa näköjään vähän ’tottua’, rykäsin sen läpi ennätysaikaan ja ennätyspainoilla mennen myös minne pitikin eli persuksiin. Lauantai-aamuna lenkin sijaan menin jätemäelle kiipeemään portaita ja kiduttaan ennestään kipeitä pakaroita. Meni yllättävän ’kivuttomasti’, johtui varmaan siitä että tiimimme uusi jäsen, sijaiskärsijä-Paula oli matkassa. Sieltä kotiin aamupalalle, suihkuun ja salille. Mulla oli miitinki Fitnessmalli-kisaan osallistuvan Heidi Tiaisen kanssa ja nyt on kyllä niin räväkkä akka kyseessä että kyllä on ehdottomasti mun suosikki. :) Kun oltiin hetki tepasteltu koroissa niin tein aerobiset ja sen jälkeen selkää.

Lauantain otin rennosti kotona ja katsoin illalla yhden lempileffoistani eli Pursuit of Happiness, josta on yks mun suosikkiline: ”You got a dream, you gotta protect it. People can’t do something themselves, they wanna tell you you can’t do it. If you want something, go get it. Period.” Tätä soveltaen tänä aamuna vetäsin seitsemännen aamuaerobisen eli pyöräilin Pirkkolaan ja juoksin Cooperin testin. Viimeinen vertailukohde taitaa löytyä vuodelta 2004 ja se oli karvan päälle 2000. Paikan päälle päästyä tulvahti pahan olon aalto yli muistaen yläasteen koululiikunnat ja mietin että onpa veemäistä juosta kelloa vastaan. Aikalailla 2480 kuitenkin saatiin ja seuraavan kerran kun juoksen niin aion saada väh. kierroksen paremman. Period.

Taidan lähteä vielä salille ja sitten palkitsen itseni hieronnalla. Tänään aukastaan jalat ja johan sitä on odotettukin. Seuraavat kaksi viikonloppua vietänkin toisen perheeni luona, lempikaupungissani Tampereella. Eli Minna ja Kimmo vois pikkuhiljaa alkaa viritteleen mulle patjoja! Viikot käy vähiin ennen ku loppuu ja ens sunnuntaina onkin luvassa tiimipäivä. Nyt kun näyttää siltä että S. Iso-Kuuselan pään tarkoitus on vaa pitää korvat erillään, niin on hyvä että Paula on kuskina. Nähkääs, turvallisuus ennen kaikkea. :)

Lapin reissu

Päätin lähteä ekstempore viikon varoajalla kaverin matkaan Rovaniemelle viettään viikonloppua niiden mökille. Ainoa ehto mukaan lähtemiselleni oli, ettei treenejä jätetä välistä. Kaveri uhosi että periltä löytyy kyllä puusavottaa, hätätilanteessa hän laittaa mut kyykkää runkojen kanssa, heittelee kivii ja juoksee halko niskassa ylämäkeen. Tähän ei onneksi tarvinnut mennä, nimittäin puskaradio toimi poikkeuksellisen hyvin: kiitos Lapin bodareille eli Kerttu & Tuomas & Sanna, että pääsin Gym Everybodyn tiloihin lauantaina vääntään selkää! Uudella salilla palloilen aina ku pikku-apina kun kaikki on uutta/mistä löytyy mitäkin, mutta puitteet olivat mitä mainioimmat ja tulipahan tehtyä.

Mulle kyllä kerrottiin, ettei mökillä sitten ole juoksevaa vettä tahi sähköä, mutta en tiedä minkä sortin aivopieru taas käynyt kun mennyt totaalisen ohi. Vaikka kaupunkilaisakka olenkin niin en minäkään ihan pienestä hätäänny vaan nautiskelin koko lauantain tästä idyllisestä skutsissa –olosta. Olin pakannut osan ruuista jo torstaina 6Packii mikä osottautui verrattoman käteväksi, mutta muut ruoat laitettiin grillissä. Pientä alkukankeutta oli kun kumpikaan meistä ei tietenkään ollut käyttänyt kekäleitä-krikettejä-mitälie niin ei saatu grilliä syttymään kuin vasta liekinheittimellä. Ei muuten kärähtäny ripset eikä kulmakarvat :).

Lämpöä riitti pohjoisessa siinä +25 ja järven vesikin oli mukavat +21. Se tiesi puusaunaa ja dippailua eli naku-uintia. Petteri tuli myös vasansa kanssa pihaan moikkaa. Ei ihan joka viikkoinen reissu, kun koko perjantai & sunnuntai meni autossa, mutta mikäpäs siinä kun on huippuseuraa! Rehellisesti koko reissun tarkoitus oli vain hakea kaverille koiranpentu Iistä. Onneksi pölpyrä nukkui koko automatkan ja kiljuminen alkoi vasta kotosalla.


En tiedä oliko ilma puhtaampaa vai mikä, mutta loppukevennykseksi sen vaan sanon, että ” when life is viewed as good, a bad day is easily absorbed”.

Piuhat pitenee… treeni kovenee!

Nyt on alkanut näköjään se sooloilu-vaihe. Kaikki alkoi viime perjantaina kun aivot narikassa hujautin kanelit kanan joukkoon. Asioita unohtuu, milloin ruoat pöydälle ja vyö salille, tavarat ei pysy käsissä, tänäkin aamuna lensi kajaali vessanpönttöön. Salilla törmäilen laitteisiin ja kompuroin omiin jalkoihini. Kropassa on näköjään vauhtia niin että päätä huimaa, onneksi kuitenkin jään sähläyksessä ikuiseksi kakkoseksi, koska onhan meillä Smaikke. <3

Se on kuulkaa torstai tänään ja takana 8 treeniä! Ajattelin riipasta vielä 3 ni meillä on viikko paketissa. Lisättiin juuri yksi aamuaerobinen, eli kuutena päivänä viikossa juoksen 8 km lenkin, koska se uppoo aika hyvin tuntiin. Mulle mantra ”ennemmin kuolen ku pysähdyn” toimi niin hyvin, että nyt juoksusta oikeen innostuttuani en pysähdy noukkimaan edes kiveä kengästä, vaan juoksen loppuun saakka vaikka tuntuisi kuinka ikävältä. Enkat on 45 min ja tämä on meikäläiselle aika hyvin, varmaan seuraavaksi pitää mennä kellottamaan cooper.

Salilla teen aerobista ennen/jälkeen treenin 30-45 min. Tämä oli aluksi sellainen pala, että täyty oikein miettiä millä hitolla sen kestän, mutta kaikkeen tottuu, varsinkin kun keinot itsensä viihdyttämiseen on parhaat. Oli jo lähellä etten ostanu iPadia vaan että voisin katella leffoja samalla. Totesin, että ehkä menee kuitenkin hieman överiksi, eli iPod ja tykki soittolista siis!

Teen crossarilla intervallit, koska niillä saan sykkeen huitelemaan kiitettävään 140-170. Tämä on ideana helppoa kuin heinänteko ja toteuttaminenkin vain omasta päästä kiinni:

  1. Virittäydytään tunnelmaan, Tom Boxer – A beautiful day, avulla ja sotketaan vauhdilla.
  2. Sitten the Streets – Going through hell eli vastusta vaan niin maan penteleesti että takaan jokikisen voivan samaistua tähän. :)

Nämä on niitä päiviä kun olen äärettömän tyytyväinen itseeni, ja se on se mun palkinto.

Virheasentojen vaikutus koko kehoon

Palaan vielä hetkeksi eiliseen aiheeseen eli Footbalance-pohjallisiin. Pahoittelut, että antamani tiedot olivat aika suppeat! Tulikin postia, että mitä ylipronaatio tarkoittaa ja paljonko pohjalliset maksavat.

Pronaatio on siis jalan luonnollinen iskunvaimennusmekanismi. Jalkaterä ja nilkka kääntyvät hienoisesti askeleen aikana sisäänpäin ja vaimentavat alustasta kehoon kohdistuvaa iskua. Ylipronaatio taas meinaa, että jalkaterät kiertyvät ylikorostuneesti sisäänpäin. Tämä on kuulemma yleisin jalan virheasento ja voi aiheuttaa kipua, jänteiden, nivelsiteiden ja –pussien vaurioita ja kulumista nilkoissa, säärissä, polvissa, lonkissa ja alaselässä. Jalat on meillä kuitenkin aika kovassa kuormituksessa, ettei sitä tajuakaan. Niska- ja hartiaseudun vaivat, alaselkäkivut ja lonkan alueen vaivat, polvi- ja sääriongelmat (juoksijan polvi, penikkatauti), akilesjännevaivat ja liikavarpaat voi olla selitettävissä ylipronaatiolla! Footbalance-pohjallisten tarkoitus onkin korjata jalan virheasentoja neutraaliin suuntaan ja ennaltaehkäistä mahdollisten rasitusvammojen syntyä.

Analyysi on täysin ilmainen, ja siitä saa vielä sähköpostiin pumaskan. Aikaa kaiken kaikkiaan menee ehkä puoli tuntia, eikä pohjalliset ole sen kalliimpia kuin ~60 €. Niitä on todella helppo siirrellä tossuista toisiin ja muistaakseni sai jopa pestä pesukoneessa! Lenkkareiden kannattaa olla kiertojäykät, eli uskokaa pois, ne höyhenen kevyet, ihanan väriset ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Helsingissä asustavien suosittelen suuntaamaan Mikonkadun Intersportiin ja kysymään Valtteria, tyyppi oli niin huippu ja vakuuttava tiedoillaan, että äitikin oli ihan myyty. :)

Minä käyn Maura Väisäsen luona vielä erikseen hierotuttamassa jalkapohjat, nimittäin en ollut koskaan ajatellutkaan, että pohjelihaskin kiinnittyy jalkapohjaan. Omia rasitusvammojani on hoidettu hieronnan lisäksi myös kinesioteippauksella. Nilkassa varsinkin ero oli huomattava: Maura teippasi kipukukan sisäsyrjälle ja turvotus laski huomattavasti vielä saman vuorokauden aikana!

Nyt kun vammat alkaa olla hoidossa ja keinot ennaltaehkäisyyn ja hoitoon on, ei muuta kuin lisätään vauhtia! Mikään ei tunnu paremmalta kuin tehdä sitä mistä todella nauttii – ilman kipuja.

Tossua toisen eteen

Vaikka aamulenkkeilystä niin paljon nautinkin, niin minulla ei toimi alkuunkaan että lähden vaan metsään ja siellä juoksentelen minne sattuu. Aina täytyy etukäteen suunnitella reitti etten livistä ennen aikojaan tai muuten löydän kotioven liian nopeasti. Asfaltti-moka on jo tehty ja talvella metsä oli latujen peitossa, mutta tähän vuoden aikaan nähden mua on siunattu parhaalla mahdollisella tavalla eli etuovesta pururataa piisaa silmän kantamattomiin.

Penikoiden ollessa todella pahana, työkaverini vinkkasi oman jalan malliin teetetyistä pohjallisista. Suuntasin äidin kanssa miltei kontaten Intersportiin, missä sain asian tiimoilta niin hyvää palvelua ettei tosikaan. Menin paljain jaloin seisomaan jonkinnäkösen skannerin päälle, vähän heiluttelin isovarpaita ja kone kuvas mun jalat. Kohta sainkin analyysin että nilkoissa on ylipronaatiota, joka kääntää jalkoja killiin ja heijastaa vielä polviinkin. Footbalance-pohjalliset muokattiin siltä samalta seisomalta ja laitettiin uusiin lenkkareihin. Eron huomasi samantien, kävely ei enää sattunut ja aluksi jalkapohjissa oli pientä puutumista, kun jalan asento ”korjaantu”. Korkokenkiin pohjalliset ei valitettavasti taivu, mutta muuten kyllä moniin vapaa-ajan- ja nimenomaan treenitossuihin.

Tyypillisesti olen aina ostanut kenkiä joka näyttää kivalta, mukavuudesta ja käytännöllisyydestä viis. Nyt kuitenkin vähän viisastuneena aion kuitenkin panostaa varusteisiin, sillä tiedän kiittäväni itseäni jälkikäteen. Juoksukenkien käyttöikä on kuulemma noin puoli vuotta, joten kyllä se on niin, että Niket vm. 2002 saa nyt viimein lentää roskikseen.