Jos jotain olen oppinut, niin sen, kuinka tärkeää on olla valmis. Mustana hevosena tuleminen ei useimmiten onnistu kuin vaan sen kerran, ja sen jälkeen jo muutkin alkaa luoda paineita, sillä tietävät mitä odottaa. Vuosi sitten Lappeenrannassa en itsekään tiennyt mitä odottaa; viimeistely ja look oli ihan uutta, enkä osannut aamulla arvata minkä näköinen akka sieltä peilistä tuijottaa. Muodonmuutos oli melkoinen ja sen takia oli ’helppo’ mennä lavalle, sillä tuntui etten minä ole siinä. Fitness Expo’12 -viikonloppu tuli kohdallani aivan liian nopeasti, viikkoa ennen ei tuntunut ollenkaan että kohta pitäisi lavalle nousta ja olo kunnosta oli epävarma. Itse haluaisin kuitenkin parantaa kokoajan kuin kana lentoaan ja nyt tunsin ottaneeni takapakkia. Kun feng shuit ei kerta kaikkiaan ole kohdallaan, niin vaikea sitä on mennä näyttämään että täältä tullaan.
Olen tässä viime päivät pyhittänyt täysin itselleni, eli koko viikonlopunkin olin kotona treenejä lukuun ottamatta tehden yhtään mitään, ja olen todella tyytyväinen että kerrankin kuuntelin itseäni. Oon saanu levättyä paremmin kuin hyvin, minkä huomaa jo heti mielialasta: väsyneenä pöntössä surraa ja pahasti. Viimeisiä vedellessä ja kroppaa pumppaillessa oon nauttinut tästä nyt täysin rinnoin, sillä nyt pystyn aidosti sanomaan että työni olen ainakin tehnyt! Sen suhteen ei siis pitäisi olla tulossa viimehetken paniikkia. EM:ssa olin tikissä, nyt painoa ehkä kilo kaks enempi ja mulla on syvä usko siihen, että se on pihvinä jaloissa.
Aamulla herätessä ja puhelimeen vilkaistua siellä olikin mukava viesti Kimmolta: bikinin avoimessa sarjassa kiitettävät 26 kilpailijaa. Eipähän päästetä tätäkään mamsellia, varsinaista isänmaan toivoa, yhtään liian helpolla. Siitä pitäisi nimittäin onnistua jättämään 20 likkaa taakse jotta finaaliin päästään! Tässä tulee arvatenkin heti alkuun eliminaatiokierros, josta 11 jää rannalle ruikuttamaan. Siitä vertailuun 15 ja finaaliin 6. Osallistujalistan nimiä vilkaistessani tuossa porukassa ei ole keväältä muita kisaajia kuin toiseksi tullut islantilainen, Elva Katrín Bergþórsdóttir . Avoimessa sarjassa mun yksi valtti on ainakin pituus, sillä niin se vaan on, että 150 cm meinaa jäädä jalkoihin vaikka kuinka olisi hyvä. Oon käyny tänään huoltamassa leegot myös, eli vielä kun muistan hymyillä ja jännittää lihaksia niin että sattuu! Mikäli yhtään kuulopuheisiin on uskominen, tämä sama rumba on todennäköisesti tulossa Suomeen ensi vuonna lajin suosion kasvaessa, joten mikäli meinaa pärjätä, line-upista on paree erottua (edukseen).
Stressikin on jo puolittunut, kun keväältä jotakuinkin muistaa miten kv-kisoissa homma etenee. Tietää miten/mitä pakata ja mitä kilpailijakokouksessa tapahtuu. Kyyti on kentälle, parhaat huoltajat löytyy, tiedän kisalookkini, kunto on kohillaan ja bikineissä en häviä kellekään. Summa summarum, nyt ollaan levollisin mielin. Toivotaan että tämä pysyy, eikä sitten varttia ennen h-hetkeä todeta että se on housuissa jo. Tankkaukset alkaa huomenna (nam), Minna tulee laittamaan värikerroksen ja sitten sitä jo mennäänkin.. Meinaan junioreiden MM-kisoihin! Tämä onkin ko. kinkereissä meikäläisen näytön paikka, sillä ensi vuonna sitä ollaankin jo yli-ikäisiä ja taso senkus kovenee. Niin tai näin, uskon että edessä on yksi upeimmista kokemuksistani ja toivottavasti tuon tuliaisia tullessani!